Tilauspanta kaverille

Äidin eräs työkaveri tuli aikanaan minullekin tutuksi, kun olin kolme kesää samassa yrityksessä heidän kanssaan töissä ja jaoin yhden työntekijän kanssa palavan intohimon kirjoihin. Oltuaan muutaman vuoden eläkkeellä hän on nyt osa-aikaisesti palannut töihin ja on taas enemmän tekemisissä äidin kanssa.

Vaikka kävimme noiden eläkevuosien aikana äidin kanssa kylässä hänen luonaan, niin harvoin sitä tulee oltua niin paljon tekemisissä ihmisten kanssa kuin haluaisi. Nyt onkin tuntunut mukavalta taas kuulla tuon mahtavan persoonan kuulumisia useammin ja tietysti siellä on nyt tauoilla puhuttu paljon minusta. Äitini oli ilmeisesti puhunut neuleharrastuksestani ja niinpä tämä meidän yhteinen tuttavamme oli pyytänyt josko voisin neuloa hänelle pannan.

Tein siis työtä pyynnöstä ja hän sanoi että pantaa varten ei tarvitse lähteä hankkimaan lankaa, vaan että käyttäisin jotakin mitä jo löytyy. Kovin vaalea ei panta saanut olla, eivätkä rusetit ole hänen juttunsa. Olin jo hieman pohtinut jonkinlaisen palmikkoneuleen toteutusta, mutta äidin mielestä helmineule oli niin nätti, että päädyin sitten käyttämään samaa "reseptiä" kuin aiemmin ja tein pannan helmineuleella jättäen rusetin pois. Kuitenkin solmu päätettiin äidin kanssa laittaa, jotta pannassa olisi edes jokin "kikka". Kerroin että senkin saa kyllä irrotettua ja niin päädyimme kokeilemaan :) Olisin halunnut käyttää jotakin oikein muhkeaa lankaa, mutta sellaisia omistan kovin vähän ja jos sellaisia on, ovat ne liian värikkäitä pannan tulevalle omistajalle ;) Löysin sitten kuitenkin yhdestä piposta ylijääneen Isoveli-kerän ja tässä siis lopputulos. Ensi viikon aikana selvinnee kelpuuttiko yhteinen kaverimme pannan sellaisenaan :)